,

Mitä oppeja olemme saaneet post-korona-aikaan?

,

Kuluneen noin 10 viikon korona-aikana olen työnohjausryhmieni kanssa saanut kattavan läpileikkauksen suomalaisesta työelämästä (etenkin sote-puolelta) ja koonnut näiden etulinjan muutaman sadan ammattilaisen kokemuksista pienen yhteenvedon. Näen tärkeänä jakaa näitä oivalluksia yhteisesti. Teemat ovat tuttuja, mutta jokainen meistä on varmasti jäsentänyt niitä hieman omalla tavallaan.

Toivon näistä oivalluksista olevan laajemminkin hyötyä etenkin post-korona-aikaan suunnatessa ja tulevaisuuden työkaluja pohtiessa!

  1. Digiloikka on mahdollinen hyvinkin nopeasti, jos pelit ja vehkeet ovat kunnossa. Samalla nopeudella ja ketteryydellä on mahdollista jatkaa myös tästä eteenpäin, mutta se edellyttää organisaatioilta kaluston päivittämistä ja uusien työmenetelmien ja välineistön riittävää opastusta kautta linjan. Tässä tapauksessa on pitänyt paikkansa sanonta ”pakko on paras motivaattori”. Jatkossa toivottavasti tilaa sovellusten ja ohjelmien opettelulle luodaan systemaattisesti eikä reaktiivisesti.

    2. Etätyö sopii loistavasti asiantuntijatyötä tekeville, mutta ei pidä olettaa eikä kuvitella, että se sopisi kaikille. On suuri joukko toimialoja ja ammatteja, joissa etätyö ei tule koskaan onnistumaan. Kun puhutaan etätyöläisistä, ei puhuta kaikista työntekijöistä vaan joukosta työntekijöitä.

    3. Etätyö edellyttää organisaation luottamusta työntekijää kohtaan. Organisaatiokulttuurin pitää olla aidosti asiantuntijuutta arvostava ja mahdollistava, ei valvovaan otteeseen luottava. Lähtökohtaisesti asiantuntijatyötä tekevät ihmiset ovat tottuneet suunnittelemaan ja organisoimaan työnsä muutenkin – etätyö ei siis vaadi sen erityisempää työnjohdollista valvontaa kuin toimistossa tapahtuva työ.

    4. Maan- ja maailmanlaajuinen kriisitilanne näkyy pienoiskoossa työpaikalla erilaisten tunteiden kirjona ja erilaisina tapoina reagoida muuttuviin, ennustamattomiin ja uhkaaviksi koettuihin tilanteisiin. Yksilöt voivat reagoida vetäytymällä, uupumalla, pinnistelemällä ja jopa raivoamalla. Ensimmäisinä viikkoina on ollut vaikea tavoittaa työkavereiden mielialojen vaihteluita, kun omatkin tunnelmat ovat saattaneet päivän sisällä vaihdella laidasta laitaan, toiveikkuudesta toivottomuuteen.

    Viimeisinä viikkoina on siirrytty enemmän kollektiivisen väsymyksen ja kyllästymisen suuntaan, kun Teamsit, Zoomit ynnä muut vain jatkuvat, kesä on tulossa ihan kohta eikä kukaan osaa vieläkään sanoa milloin tilanne palaa ennalleen. Vai palaako koskaan.

    5. Suomalaiset työntekijät erityisesti sote-alalla ovat äärettömän tunnollisia ja myös äärettömän vaativia itseään kohtaan. Kun etätyötä tekevä äiti tai isä pyörittää kotityöpisteensä sivussa eskaria, toimii kouluavustajana erityislapselleen tai yrittää leikkiä taaperonsa kanssa samalla kun kirjoittaa asiakaskertomusta, osallistuu tiimipalaveriin tai soittelee puheluita asiakkailleen, työntekijän kokemuksena ei ole selviytyminen vaan riittämättömyys ja huono omatunto. Huono omatunto siitä, että työt eivät tule hoidetuksi niin hyvin kuin haluaisi. Riittämättömyyden tunne siitä, että aikaan ei saa samalla tahdilla ja tavalla kuin aikaisemmin, silloin pre-korona-aikana. Töitä saatetaan jatkaa myös pitkälle iltaan, kun päivän aikana ei ole saatu tarpeeksi aikaan.

    6. Tämä riittämättömyyden kokemus tuntuu nousevan sekä yksilöistä itsestään että osin myös organisaatioiden kyvyttömyydestä tunnistaa poikkeustilan vaikutukset inhimillisellä tasolla. Tulevaisuuden kilpailuvaltti rekrytoinnissa tulee varmasti olemaan se, miten erilaiset joustot toimivat työntekijän suuntaan ja miten hyvin organisaatio pystyy reagoimaan poikkeustilanteisiin myös työntekijän näkökulmasta.

    7. Yksilöiden osalta tärkeää on jatkossakin pohtia itsemyötätunnon, työn rajaamisen ja omien arvojen mukaisen elämän kaltaisia teemoja työnohjauksissa ja valmennuksissa. Arvojen mukainen elämä lisää hyvinvointia. Hyvinvointi lisää työtehoa ja tulosta. Lopulta kaikki voittavat – tai ainakin selviytyvät paremmin post-korona-aikaan, milloin se sitten saapuukaan.

Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa